Cassandra Clare - Luukaupunki

Takakannesta:
"Kaikki myytit ovat totta", Jace sanoi. 

Clary tunsi väristyksen selkäpiissään.

15-vuotias Clary Fray joutuu outojen tapahtumien todistajaksi, kun nuori poika surmataan newyorkilaisella klubilla. Clary huomaa näkevänsä asioita, joita muut eivät näe - ei edes hänen paras ystävänsä Simon.

Kun sitten Claryn äiti katoaa mystisesti, alkaa tapahtua. Clary tutustuu varjometsästäjiin, jotka hallitsevat yliluonnolisten olentojen maaimaa New Yorkin arkitodellisuuden laitamilla: maallikoilta näkymättömissä elävät, juhlivat ja taistelevat haltijat, vampyyrit ja ihmissudet.

Häikäisevän komea ja ylimielinen nuori varjometsästäjä Jace Wayland oppaanaan Clary sukeltaa alamaailmaan etsimään äitiään ja Muutoksen maljaa, yhtä kolmesta voimaesineestä, jonka joutuminen vääriin käsiin olisi kohtalokasta. Samalla hän saa tietää itsestään ja äidistään asioita, jotka muuttavat hänen elämänsä lopullisesti...

Luukaupungin luin ensimmäistä kertaa viime syyskuussa, mutta otin sen uudelleen luettavaksi. Ensimmäistä kertaa lukiessa kirja kolahti minuun ja tykkäsin siitä todella. Luettuani Claren toista sarjaa The Infernal Devices, täytyy myöntää, ettei Luukaupunki ole aivan parhaimmasta päästä. Kirjassa viehättää kuitenkin se pieni ripaus jotain uutta, mitä fantasiassa ei ole aikaisemmin esiintynyt. Varjometsästäjät ovat hieno lisä fantasiamaailmaan.

Luukaupungin henkilöt eivät ole yhtä kiehtovia kuin esimerkiksi The Infernal Devices -sarjan hahmot. Ne ovat ehkä hieman naiiveja ja ennalta-arvattavia. Lisäksi tuo häikäisevän komea alkaa olla kulunut ilmaus. Siihen on törmätty jo turhan monessa kirjassa. Tarinan juoni on kelvollinen, mutta sitä olisi voinut vielä syventää jotenkin. Mielenkiintoisemmat hahmot olisivat varmasti auttaneet.

Ensimmäisellä kerralla Luukaupungin loppu tuli hieman shokkina. Järkytyksestäni selvisin lukemalla jatko-osat, joissa tarina onneksi kääntyi toiseen suuntaan. Clare on kirjoittajana taitava ja pidän varjometsästäjistä paljon, vaikka Luukaupunkia lukiessa välillä vähän ärsyttikin. Kirjasta näyttää olevan tekeillä myös elokuvaversio, jonka ilmestymisajankohdasta ei vielä ole tarkempaa tietoa.

Lukunäyte, s.22

    Raivo leimahti yhtäkkiä Jacen jääkylmissä silmissä. "Enkelin nimeen, joka kerta kun me vangitsemme yhden teistä paskiaisista, te väitätte tietävänne, missä Valentine on. No, mekin tiedämme, missä hän on. Hän on helvetissä. Ja sinä..." Jace käänsi pitelemäänsä veistä, ja sen terä säkenöi kuin tulivana. "Sinä voit liittyä sinne hänen seuraansa."
    Clary ei kestänyt enää. Hän astui esiin pylvään takaa. "Seis!" hän huudahti. "Te ette voi tehdä noin."

Cassandra Clare - Luukaupunki (alkup. City of Bones, 2007), 443 sivua, suomentanut Terhi Leskinen, Otava 2009