14. marraskuuta 2011

Mary E. Pearson - Kuka on Jenna Fox?


Takakannesta:
17-vuotias Jenna herää vuoden kestäneestä koomasta ja aloittaa hitaan toipumisen auto-onnettomuudesta. Hänellä ei ole muistikuvia ajasta ennen kolaria. Uudessa syrjäisessä kodissaan Jenna katsoo kotivideoita aiemmasta elämästään, mutta ei tunnista itseään. Onko kuvaruudun henkilö todella hän?

Pikkuhiljaa Jenna alkaa muistaa. Muistojen mukana tulevat kysymykset, joihin kukaan ei halua vastata. Mitä onnettomuudessa ja sen jälkeen oikein tapahtui?

Kuka on Jenna Fox? on lähitulevaisuuteen sijoittuva, ajatuksia herättävä kuvaus aikuistuvasta, itseään etsivästä tytöstä. Identiteetin haurautta, geeniteknologian kehitystä ja ihmisyyden rajoja peilaava tarina vie yhdenlaiseen mahdolliseen todellisuuteen, joka voi olla lähempänä kuin aavistammekaan.

Pearsonin teoksessa pohditaan ihmisyyttä ja identiteettiä; missä kulkee raja? Kirjan aihe onkin melko ajankohtainen teknologian ja lääketieteen kehittymisen myötä. Teos sai ainakin minut miettimään oikean ja väärän häilyvää rajaa sekä esimerkiksi kloonaamiseen liittyvää eetisyyttä.

Tarinan päähenkilöön, Jennaan, ja hänen kasvutarinaansa on helppo samaistua. Muut henkilöhahmot jäävätkin etäisemmiksi, mutta tässä kirjassa se ei haittaa. Kirjassa oli hieman yllättäviäkin juonikäänteitä, joten kaikki ei ollut ennalta-arvattavissa. Loppuun olisin kaivannut vielä vähän lisää ja minulle jäi ainakin yhden henkilön kohtalosta kysymyksiä.

Lukunäyte, s. 7
Ennen minä olin joku.
     Joku, jonka nimi oli Jenna Fox.
     Niin minulle on kerrottu. Olen silti muutakin kuin pelkkä nimi. Muutakin kuin mitä ne kertovat. Muuta kuin tiedot ja tilastot, joita ne tuputtavat. Muuta kuin kuvat ja videot, joita joudun katsomaan.
    Jotakin muuta. Kun vain tietäisin, mitä.
Mary E. Pearson - Kuka on Jenna Fox? (alkup. The Adoration of Jenna Fox, 2008), 277 sivua, suomentanut Arja Kantele, WSOY 2010

Loppuun ps. Suomalaisesta kirjakaupasta löytyi tänään kaksi uutta suomennosta. Kat Fallsin Vastavirta (varasin tämän jo kirjastosta) ja Becca Fitzpatrickin Riitasointu (jota ei harmikseni ainakaan vielä löydy kirjastosta). Ja ensi vuoden maaliskuussa ilmestyvälle Nälkäpeli-elokuvalle on saatu traileri, vilkaiskaapa sitä!

2 kommenttia:

Niina T. kirjoitti...

Tämä on kyllä lukemisen arvoinen kirja, joka tosiaankin saa ajattelemaan. Harvinaista sellainen. Fallsin uutukainen täytyisi saada myös luettavaksi.

Nälkäpeliä en kirjana ole lukenut, mutta nyt Risingshadown foorumilla se on uutena lukupiiri kirjana, eli ehkä nyt saisin senkin päiväjärjestykseen. :)

Hansu kirjoitti...

Nälkäpeliä voin ehdottomasti suositella. Aivan loistava kirjasarja. :)