Vuosi 2308 on kääntymässä loppuunsa. Taivaan ja Metsän välinen selkkaus on kärjistynyt sodankäynniksi, ja taivas värvää joukkoja Raunioista. Sarimin ja Hurian kohtalot kietoutuvat toisiinsa, kun molemmat joutuvat osaksi suurta sotakoneistoa. Ihmiskunnan rippeet ovat päätymässä yhä syvemmälle keskinäiseen vihanpitoon ja juonitteluun. Sodassa näyttää olevan vain häviäjiä.
Koneiden kanssa puhuva Utu matkustaa kaukaiseen itään etsimään juuriaan. Hän haluaa löytää paitsi Tähtien kaupungin myös Rego Matkaajan tarinoiden ja omien kykyjensä alkuperän. Mistä joidenkin harvojen erikoiset kyvyt ovat saaneet alkunsa? Ja miten ennustuskuutio liittyy Euraaniaa ravisteleviin tapahtumiin?
Routasisarusten jatko-osaa Hiekkasotilaat tulikin odotettua ja kyllä minun mielestäni kannatti odottaa. Tämän tyypin suomalaisiin kirjoihin vähän epäluuloisesti suhtautuvana, olen yllättynyt positiivisesti Lappalaisen ja Leinosen kirjojen kohdalla. Hiekkasotilaat jatkoi mielenkiintoista tarinaa onnistuneesti.
Tässä kirjassa kerronta tapahtuu Utun, Hurian ja Sarimin kautta eikä Marras ole enää 'kertojana'. Tarinan maailmaa laajennetaan vielä hieman, kun osa tapahtumista sijoittuu uusille Euraanian alueille. Pieni miinus tulee siitä, että kirjassa hypitään aika paljon edes takaisin, kun välillä siirrytään kauemmas menneisyyteen ja välillä käydään läpi jokin tapahtuma useamman henkilön näkökulmasta katsottuna. Toisaalta tällä tavalla lukija saa paremman otteen henkilöistä.
Erityisesti haluan kehua kirjan henkilöitä, jotka ovat niin inhimillisiä. Heitä ei kaunistella, vaan huonojakin puolia otetaan esille. Henkilöt on siis saatu aidomman oloisiksi.
Odotan mielenkiinnolla sarjan kolmatta osaa, koska Hiekkasotilaissa jouduttiin jo sotaan. En siis osaa yhtään arvata miten seuraavassa kirjassa jatketaan.
Lukunäyte, s. 99
Muinainen oli hiljaa, vaikka yritin maanitella sitä juttelemaan minulle. Se vain lensi päämäärättömästi eteenpäin ja maisemat vaihtuivat alapuolellani. Tiesin, että Utu osasi keskustella metallilinnun kanssa. Utun keskittyneestä katseesta huomasi heti, milloin hän vaihtoi koneen kanssa ajatuksia. Mikä taito se olikaan! Samaan aikaan epäinhimillinen ja kiehtovan ihastuttava.
Eija Lappalainen & Anne Leinonen - Hiekkasotilaat, 404 sivua, WSOY 2012
1 kommentti:
Samaa mieltä olen! Anne ja Eija ovat todella luoneet upean kirja kaksikon enkä malta odottaa kolmatta osaa. Siitä onkin vuosiaja vuosia, kun olen viimeeksi ollut näin innostunut kirjasta.
Lähetä kommentti